Esittely  
    Mainontaa  
    Piirroksia  
    Sarjakuvia  
    Valokuvia  
    Kirjoituksia  
    Runoja  
    Laivafriikki  
    Extraa  
     
    Etusivu  
     
 

 
     
 
 
 
       
         
   

 

 

 

 

     
     
 

Rantatiellä 

Aurinko maalaa
maisemaa viimeisin
purppuravedoin 

Palmut taipuu
lämpimään iltatuuleen
ja meren tuoksu
kohtaa hämärän 

Tyttö katsoo minua
tummin kysyvin silmin
kun näytän itseäni
ja kerron finlandia 

Bavaria sem alcool
näytän hyllyltä ja saan
jäisen tölkin käteeni
ja tuolin merelle päin 

Ihmiset vaeltavat rannalta
kuin viimeiset surffaajat
aallonharjoilta 

Istun tuolilla ja polttavan
jäinen vaahto valuu
sormieni välistä
lämpimälle pöydälle 

Tarkastelen sitä siinä
kuin mennyttä elämääni
pois valuneena
hukkaan menneenä

Kuulen mainingista
vielä nuoruuteni kutsun
se veti minut merille
ja maille vieraille 

Nyt olen jo elänyt
mutta kuljen edelleen
ja etsin unelmaani
kaikista maailman
matkamuistosimpukoista

 
     
     
     
 

Ponta Negra 

Turistiranta sykkii elämää
väki hiekalla varjon alla
ruokaa ja juomaa tarjolla
tummista käsistä saatavilla 

Ylempänä tie Nataliin
vierellä uutta Brasiliaa
talot pilviin heijastaa
kahdeksantoista kerrosta
jota rahalla saa 

Vieressä slummi huokaa
sieltä ei väki koskaan
yllä viereistä onnea
tavoittaan

Valtatie Nataliin sykkii yhä
hotellin vieressä aukio
puu ja sen varjossa
kuin tummaa massaa

Köyhiä keräilijöitä
aasi ja rattaat
vieressä varsa vielä
huoletonna kirmaa

Rattailla suursäkki
sisällä kaikkea sitä
mistä kierrätys rahtusen
maksaa voi

Hämärtää, valtatie sykkii yhä
pysäkillä tummia hahmoja
sekä Nokia Mobilen
valotaulu

Vieressä kumara hahmo
kärryissä kytevä hiiligrilli
muutama väkevä pullo ja lasi
siinä ansio tämän miehen

Brasilia mittaa vanhaa ja uutta aikaa

 
     
     
     
  Kevät

Aurinko juoksee pitkin naapuritalon seinää
lumikasat suojelevat parkkipaikkaa
kuin linnan muurit ja autojen konepellit
ovat vielä ajosta lämpimät

Kaukolämpötyömaa huokuu
pyörätien kupeessa
heidän autonsa oranssi majakka
katsoo sokeana päivän kirkkauteen

Auton kyljessä punainen kyltti kirkuu:
Kysy ennen kuin katkot kaapeleita,
meiltä saat kaapelikartat ilmaiseksi!

Sellaisen kartan minäkin olisin tarvinnut
menneeseen elämääni

Lämpökanavatyömaan miehet liittävät putket
ja laskevat ne kaivantoon kuin hautaan
sitten he lepäävät hetken penkalla
oranssinkeltaiset liivit loistaen

Talon toisella puolella aurinko lämmittää
jo räystään ja vesipisarat tipahtelevat
mutta ei ole vielä kevät
on vielä helmikuu

Aurinko maalaa naapurin päätyä
jo rohkeimmin vedoin
kun se kuukausi sitten uskalsi
vain sipaista siihen punertavan kajon

Pihan leikkikenttä uinuu lumen peitossa
ja odottaa lapsia ja kesää,
leppäkerttu-liukumäessä
on kuitenkin jo pieniä jalanjälkiä

Naapurin mies menee
punainen pipo päässään kauppaan
kahvipaketeista kierrätetty kassi
kädessään

Koiraa taluttava nainen väistää
lämpökanavamiehiä ja vilkaisee taakseen
Arja Saijonmaa laulaa radiossa ystävän laulua
minä en saa vielä keväästä kiinni
 
     
     
     
  Cantinan pöydässä

Pohjolan kylmät yöt
jolloin etsin lämpöä
ja lohdutusta viereltäin
vaihdoin sinuun
Brasilia
Kuumiin polttaviin päiviin
neljän realin lounaisiin
ja mustiin öihin
jolloin kierin vuoteellani
tuska rinnassain
Tein monta asiaa väärin
ja unessa uskon niiden palaavan
elämääni kuin vuorovesi rantaan
silottaen hiekan tasaiseksi
uudelleen astuttavaksi
 
     
     
     
  Elämän poluilla

Omia polkuja kuljin
kun huomasin
jonkun toisenkin niitä astelleen

Vaihdoin teille muille, kulkemattomille
jätin jälkeni niille,
kunnes nekin oli kuluneet

Matkaa kertyi, kaikki samaa
nyt etsin jotain muuta,
ennen kokematonta
 
     
     
     
  Jonnekin

Syksyn ensi pakkaskuu
pilvenreunaan verhoutuu
purppuraa ja syvää sinistä
säteistä heijastuu

Jos johonkin
haluaisin mennä
kun aikani päättyy
niin tuohon siniseen,
tummaan indigoon
 
     
     
     
  Riippuvuus
 
Sait minusta otteen
ystäväni riippuvuus
 
Milloin saavuit,
en huomannutkaan
tänään, eilen,
vai vuosien saatossa
 
Pysyit lujasti minussa
myllynkivenä kaulassani
kohtelit kaltoin
ja sorrit katuojaan
 
Hautasit minut unettomuuteen
ja rauhoittaviin lääkkeisiin
runtelit järkeni raajarikoksi
teit minut kyvyttömäksi
 
Vasta sitten saatoin ymmärtää
sinua, minua ja meitä
ja sain tilaisuuden
uuteen elämään
 
     
     
     
  Joki

Virtasit silloin suurena
ja pääskyt pesivät
törmissäsi, kun minä kasvoin
ja lähdin

Nyt olen palannut
ja sinä jatkat uomassasi
edelleen ja vakaasti
kohti merta

Minä etsin vielä itseäni
ja elämälleni suuntaa
mutta vuodet ovat kuluneet
ja pääskysemme kadonneet