Mustanmeren valssi

Tammikuussa 1969 poika sai toisen laivapaikkansa Mustallemerelle liikennöivään tankkilaivaan. Laivassa poika tarjoili salonkiin ja siivosi kapteenin ja päällystön hyttejä. Hän sai huomata, että vanha sanonta "Jumala taivaassa ja kapteeni laivassa" piti edelleen paikkansa. Myös ruusuinen käsitys merimiesten toverihengestä joutui koetukselle.

Poika tarkkaili laivaelämää. Hän imi vaikutteita kuin sieni ja painoi merimiesjutut tarkoin mieleensä. Työ oli rankkaa ja ainaista varpaillaan oloa. Satamat katkaisivat pitkät merimatkat ja niissä saattoi tapahtua mitä vain. Usein Suomen päässä kopisi myös tyttärien kengät laivan kanteen. Tämä kirja kertoo pojan ja laivan värikkään tarinan ajalta, joka on jo historiaa.
 
     
 
       
             
  Salonkiville vie kipparille aamiaista. Kello on 7.30 ja alus jossain Välimerellä.   Edustuspäivällinen salongissa.
Maista tulevia vieraita
odotellaan.
  M/t Susanna bunkraa Köö-
penhaminassa. Uiva nosturi
on kumartunut aluksen ylle.
 
             
 
     
 
 

Paluu